Ensimmäiset ultraukset

Ensimmäiseen ultraan pääsin noin viikon odotuksen jälkeen, sillä raskauden kestoa ja raskausviikkoja ei oltaisi voitu muuten mitenkään varmistaa. Vihdoin tuli päivä jota olimme odottaneet, varhaisultra! Itse ultraustahan en pelännyt, vaan sitä että jos raskaus olisikin kohdunulkoinen tms. Kaikki pelko katosi sillä sekunnilla, kun tuijotimme ruutua ja lääkäri onnitteli pienestä n.12viikkoisesta sikiöstä, josta saimme mukaamme kuvan. 

Nyt asia oli varmistunut, mutta aivan tarkkaa laskettua aikaa ja raskausviikkoja emme vieläkään tienneet, joten jäimme odottamaan postissa saapuvaa np-ultran aikaa. Vihdoinkin kirje saapui loppuviikosta ja lappusella luki 27.10.

Suunnistimme siis varattuna päivänä mieheni kanssa äitiyspoliklinikalle ja odotimme vuoroamme. Hoitaja kyseli muutamia kysymyksiä kunnes oli ultrauksen aika, mies istui mukavasti tuoliin ja itse otin hyvän asennon hoitosängyltä. Ultrauksessa selvisi niskassa olevan turvotusta 3.1-3.2mm (raja oli 3.0mm) sekä 13viikkoinen sikiö, nyt siis saimme lopultakin kaiken selville: Olin rv 13+1 ja LA olisi 2.5.2016 sekä sikiö kaikinpuolin muuten näytti hyvältä sekä päästiin kuuntelemaan sydänääniä <3. Se huojennus joka mut valtas ja miehen myös. Hoitaja kirjoitteli tarvittavat äitiyskorttiin, varasi ajan rakenneultraan ja antoi lähetteen toiseen sikiöseulaan, jossa sitten kävinkin.